Tietoja minusta

Keski-ikäinen monomaanikko.

tiistai 30. joulukuuta 2014

Kino in der Kulturbrauerei

Berliiniläinen Prenzlauer Bergin alueella sijaitseva kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus Kulturbarauerei on entinen panimo, joka kunnostettiin kulttuurikäyttöön 90-luvulla. Laajan panimoalueen vanhimmat rakennukset ovat 1870-luvulta.

Keskukseen rakennettu kahdeksansalinen elokuvateatteri Kino in der Kulturbrauerei on CineStar-ketjun operoima.

Kinokompendium.de-sivuostolta löytyy komeita kuvia teatterin aulatiloista ja saleista.

Valokuvat on otettu heinäkuussa 2013.








****
Päivitys 6.2.2016: Lisätty valokuvia joulukuulta 2015.








keskiviikko 24. joulukuuta 2014

Kaiku – entinen elokuvateatteri

Elokuvateatteri Kaiku toimi Helsingin Fredrikinkadulla 22.10.1913–6.11.1920 välisenä aikana. Ab Eros Oy:n osoitteeseen Fredrikinkatu 55 rakennuttama talo otettiin käyttöön 1913, eli rakennuksen alakerrassa sijainnut elokuvateatteri toimi rakennuksessa sen ensimmäiset seitsemän vuotta.

Valokuvat on otettu 19.11.2014.




sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Bio Degerö – entinen elokuvateatteri

Suomessa on ollut aika tyypillistä etenkin pienillä paikkakunnilla, että paikallisen seuraintalon, työväentalon tai vapaapalokunnan juhlasali on ollut myös elokuvateatteri.

Tällainen ”pikkupaikkakunta” oli myös Laajasalo. Laajasalon Yliskylään valmistui 1946 seurojentalo, joka on ollut vuodesta 1986 yksinomaan Laajasalon VPK – Degerö FBK:n käytössä. Seurojentalon valmistumisvuonna Laajasalo irtaantui Helsingin maalaiskunnasta, nykyisestä Vantaasta ja liitettiin Helsinkiin.

Rakennuksessa toimi elokuvateatteri Degerön elokuvat vuosina 1946–1950. Teatterin nimi oli Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tietojen mukaan Bio Degerö vuodesta 1951 aina teatterin sulkemiseen 28.5.1074.

Valokuvista voi päätellä, että käynti elokuvateatterin konehuoneeseen kävi – tuolloisen tavan mukaan – omasta ulko-ovesta, jonne johti paloportaat. Nyttemmin paloportaat on vaihdettu hätätikkaisiin, mutta Laajasalon VPK:n nettisivujen kuvista näkyy, että ovelle ovat johtaneet monien vanhojen elokuvateattereiden ulkoseiniä koristavat paloportaat.

Asfalttia ja auringonkukkia -sivustolta löytyy Eeva Ristan vuonna 1974 ottama kuva Bio Degerön julistetaulusta. Paikalla ovat käyneet muun muassa Kartsa, Karppa, Eeva ja Ile.

Valokuvat on otettu marraskuussa 2014.










torstai 18. joulukuuta 2014

Max Linder Panorama

Pariisilainen Max Linder Panorama avattiin 1912 Kosmorama-nimisenä. Yhden lähteen mukaan teatterin perusti norjalainen kulttuurin ja taiteen moniottelija Halfdan Nobel Roede, joka toimi niin musiikin, elokuvan kuin teatterinkin parissa. Hänet tunnettiin myös taiteen keräilijänä. Lähteen mukaan Halfdan Nobel Roede olisi myynyt Kosmoraman 1914 maksaakseen Osloon elokuvateatteri Paladsteatretin. Roede oli kuulemma Oslon suurin elokuvateatteriomistaja, kunnes norjalaiset päättivät elokuvan rappeuttavan vaikutuksen vuoksi kunnallistaa kaikki elokuvateatterit 1926.

Kosmoraman osti 1914 näyttelijä-ohjaaja-käsikirjoittaja-tuottaja-koomikko Max Linder, jonka myötä teatterista tuli Ciné Max Linder. Linder oli mykkäelokuvan ajan tähtiä, "Ranskan Chaplin", joka näytteli ranskalaisten elokuvien lisäksi myös Yhdysvalloissa.


Teatteri sisustettiin 1930-luvulla art deco -tyyliseksi. Seuraavat uudistukset tulivat 50- ja 80-luvuilla, joista 80-luvun suurin uudistus oli, että teatterista rakennettiin ”panoramateatteri”, ts. teatteriin rakennettiin iso kaareva valkokangas, jotta teatterissa voisi esittää cinerama-elokuvia. Teatteri oli myös ensimmäisiä pariisilaisteattereita, joihin hankittiin THX-sertifiointi.

Teatterista tuli Kinepolis-ketjun teatteri 1998. Kinepolis myi teatterin 2003. Nykyisin teatteri on yksityisessä omistuksessa.

Max Linder Panorama on säilynyt yksisalisena. Teatterissa on tätä nykyä 580 istuinta, joista puolet permannolla ja loput teatterin kahdessa kerroksessa olevilla parvekkeilla.

Teatterin valkokankaasta ja konehuoneesta löytyy kuvia Salles-Cinema.com-sivustolta.

3.7.2012.

3.7.2012.

3.7.2012.

3.7.2012.

3.7.2012.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Kino Artis

Tallinnalainen Kino Artis majailee Tallinnan keskustan Solaris-kauppakeskuksessa. Kauppakeskuksessa on myös toinen teatteri, seitsensalinen Solaris Kino.

En tiedä, miten harvinaista on, että samassa kauppakeskuksessa sijaitsee kaksi eri omistajan elokuvateatteria, mutta tuskin se aivan yleistä on.

2009 avattu kaksisalinen Artis on nimensä mukaisesti keskittynyt art house -elokuvaan ja se kuuluu Europa Cinemas -verkostoon.



1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

1.7.2011.

14.7.2014.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Nordia – entinen elokuvateatteri

Oy Nordfilm Ab avasi kolmisalisen Nordian Helsingin Yrjönkadulle 24.10.1980. Meijeriväen Eläkekassan omistamaan uudisrakennukseen avatun teatterin "Tapiovaara"-salissa oli 235 paikkaa, "Stiller"-salissa 105 ja "Dreyer"-salissa 60 penkkiä. Teatteri siirtyi Finnkino-teatteriketjuun Kinoston teatterina, kun ketju perustettiin 1986.

Oy Nordfilm Ab perustettiin 20.6.1979. Toimialaksi määriteltiin harjoittaa kaikenlaatuista elokuva-alaan ja muuhun kuvalliseen viestintään liittyvää toimintaa. Perustavat osakkaat olivat Adams Filmi Oy, Filmiryhmä Oy, Pohjola-Norden ry, Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus, JD-Productions Oy ja Kommandiittiyhtiö Filmari, Ari Tolppanen. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin opetusministeri Pär Stenbäck ja jäseniksi muun muassa Jörn Donner, Aito Mäkinen ja kaupunginjohtaja Tuure Salo. Nordia-nimisiä elokuvateattereita yhtiöllä oli myöhempinä vuosina myös Tampereella. Lisäksi se osallistui elokuvien maahantuontiin ja levitykseen Walhalla-nimellä.

Nordfilmin ensimmäistä toimitusjohtajaa Ari Tolppasta haastateltiin Helsingin Sanomien verkkoon 10.12.2014. Tolppanen on nykyisin muun muassa Kämp Groupin hallituksen puheenjohtaja. Elokuvateatteri Maximin ykkössalia ollaan purkamassa Kämp Groupin omistaman GLO Maxim -hotellin tieltä.

Haastattelussa kerrotaan Nordfilmin ja Helsingin Nordiasta
Vuonna 1979 Nord-Film perusti Yrjönkadun Kampin-puoleiseen päähän nykyisen Partioaitan kohdalle kolmen elokuvateatterin kompleksin Nordian, jossa oli myös lounaskahvio.

Nordia keskittyi eurooppalaiseen laatuelokuvaan ja pohjoismaisiin elokuviin. Se toi itse maahan esimerkiksi François Truffaut'n elokuvia. Hieman yllättäen elokuvateatteri menestyi varsin hyvin.

Vuonna 1982 Ari Tolppanen siirtyi koulutustaan vastaaviin töihin. Appiukko, vuorineuvos Paavo V. Suominen, houkutteli hänet kylmälaitteita valmistavan Huurre Oy:n varatoimitusjohtajaksi.

Nordia myytiin myöhemmin Mäkelän suvun tuolloin omistamalle Kinostolle.

Ennen sitä se oli kasvanut kolmentoista elokuvateatterin yhtiöksi, jolla oli hallussaan seitsemän elokuvateatterin rakennusoikeudet ja vuokrasopimukset Forumin kauppakeskukseen. (http://www.hs.fi/talous/a1305906643544 10.12.2014)

Yrjönkadun Nordia suljettiin 27.4.2000. Teatterista tuli tapaninpäivänä 2000 Seppo Mauno Antero ”Sedu” Koskisen ensimmäinen yökerho Helsingissä, Tiger. Yökerho joutui lopettamaan 2004. Tällä hetkellä tiloissa majailee Partioaitta.

Kuva Nordia ykkössalista, Tapiovaarasta, löytyy täältä.

Elokuvateatterikalenteri 1981.


17.4.2013.

17.4.2013.

17.4.2013.

3.12.2014.
****
Päivitys 14.11.2017: Lisätty Helsingin Sanomien juttu Nordiasta 25.7.1982.

Suurenna kuva klikkaamalla.